Helmin kolmannet pennut

Tämä pentue ei ollut kovinkaan suunnitelmallinen siinä mielessä, että olin ajatellut Helmille seuraavia pentuja jonnekkin vuoden päähän. Rölli kumminkin päätti toisin.

Odotusaika sujui Helmillä yllättävän hyvin. Pennut olivat vatsassa jopa niin rauhallisia, että melkein hermostuin. Helmi oli ihan levollinen. Ei ollenkaan sellainen, kuin edellisillä kerroilla.

Syntymän ihmettä odottelin hyvän tovin ennen kuin 64 vuorokautena (1.12.) alkoi tapahtua. Tai alkoi ja alkoi. Helmi ponnisteli ja supisteli mutta mitään ei alkanut kuulua. Jälleen jouduimme eläinlääkäriin. Oksitosiinilla koitettiin ja hyviä supistuksia tuli, mutta ei pentua. Siten päädyttiin jälleen leikkauspöydälle.

Pentuja syntyi jälleen viisi ja jälleen yksi oli selvästi muita isompi ja jotenkin erikoinen. Sille annettiin lisähappea ja se pääsi muiden kanssa kotiin, tai tarkemmin sanottua hyvän kennelystäväni luo. Helmi vieroksui aluksi pentujaan ja ensimmäinen yö oli todella levoton. Viallinen pentu rääkyi koko ajan ja muutkin paljon. Helmiä piti rauhoitella ja pentuja saada syömään.

Seuraavana päivänä tilanne rauhottui, kun heikko pentu lopetettiin. Helmi söi hyvin, maitoa alkoi herua hyvin ja pennut olivat tyytyväisiä. Ainoastaan yöt olivat levottomia.

Viides päivä joulukuuta siirsin pennut meille omaan kotiin. Helmi on hoitanut niitä oikein esimerkillisesti.

Kuvia pennuista:

Pagodamäen Iris-miekkalilja

Pagodamäen Juglans-Jalopähkinä

Pagodamäen Kalanchoe-tulilatva

Pagodamäen Linum-pellava